Höpönpöppöä ja liibalaabaa

Mitä me ollaan viikko tehty. Ei paljon mitään.
Päivät on ollu kuumia, joten ne vietetään rannalla ja illalla mietitään et mitä ruokia vois kokata ilman et tarttis uunia tai hellaa. Salaatit on ollu kovassa huudossa ja eilen tein vahingossa kaks kattilaa keittoa. Siitä riittäis vaikka armeijalle.

Täällä on ollu niin kuuma, et meriki on lämmenny hujauksessa, jonka seurauksena rannalta ja merestä löytyy meduusoja. Tai no lähinnä meduusalapsosia kuolleina rannalta, joilla ei ees lonkeroita oo. Isoja en oo vielä nähny ja rantavalvojat sanoo, ettei niitä meiän rannalla oo. Mut aina ku on aaltonen päivä ni meduusat häviää. Ällöttävää silti. Saa nähä kauan ne tuolla viihtyy. Nyt toivoisin niitä sateita, kuulemma karkottavat näitä ällötyksiä.
Kuolleita on kiva tökkiä ja tänään mun Suomikaverin tyttö keräs sylin täyteen näitä löllyköitä ja huuteli: "Agua viva morte!" Mikä tarkottaa elävä vesi kuollut. Hahah. Hauska lapsi.

Näyttää lähinnä silikoonitisseiltä

Välillä meitä viihdyttää myös ravut rannalla.

Tää juoksi täysii mun kangaa kohti kunnes huomasin kaverin ja kiljasin. Lähti kaveri juoksee takasin omaan koloonsa. Hittolaine.

Mut salaateilla ja hedelmillä ei kyllä ikuisuutta elä. Eikä juustopalloilla.
Käyn aamusin ostamassa juustopalloja meiän lähikaupasta. En oo ikinä ollu juustosten leivottujen leipien ystävä mut nää juustopallot. Ja just uunista tulleina. Ai juma.

Juustopallo

Mua aina jännittää ostaa näitä palluroita tiskin takaa, kun pelkään vahingossa ostavani kuusi kikkeliä enkä leipää. Joskus mulle on naurettu joten oon varmaan vahingossa sanonu leivän tilalla sanan kikkeli. Pão de queijo on juustoleipä ja Pau de queijo on juustosta tehty kikkeli. Julmaa.

Tääl on karnevaaliaika. Lauantaina keskustassa on top 5 sambakoulujen esitykset ja siitä alkaa kulkue mikä ilmeisesti menee keskustan katuja pitkin. En oo ihan varma en oo kauheesti siihen perehtyny. Karnevaalit kestää kuulemma tiistaihin asti ja sunnuntaina meiän Campechellakin on ilmeisesti nähtävissä karnevaalien loistoa. Se mennään kyl kurkkaamaan. Toi keskustan hulina ei vaan ihan hirveesti innosta.
Maanantaille on luvattu Lagoaan vaikka mitä karnevaalihärdelleitä. Esimerkiks joku sambaesitys surffilautojen päällä Lagoan järvellä! Ensimmäinen laatuaan. Ihan pakko nähä miten se onnistuu.

Mut kaikkein eniten oon oikeestaan miettiny sitä et mun kaveri ja sen lapsi tulee tänne maanantaina!
Oon pitkin kuukausia antanu vinkkejä lentokenttien suhteen ja mitä tehdä jos lento myöhästyy ja että mä oon kokoajan puhelimenpäässä ja Mauri tulkkaa puhelimessa tarvittaessa ja ottakaa lupalappu pojan reissuun isältä mukaan ettei käännytetä takasin kidnappauksen pelossa. Näitäki tarinoita oon kuullu. Kertonu mitä rokotteita kannattaa ottaa ja paljon rahaa riittää kaheks viikoks ja oon ollu vaan niin superinnoissani et kohta mul on täällä joku joka juo mun kanssa aamukahvia ja rupattelee suomea ja oon miettiny miltä kaikki täällä näyttää tuorein silmin ja mitähän mun kummipoika tykkää pavuista. Ja se et mulle on tulossa kilokaupalla karkkia tuliaisena on vaan kirsikkana kakun päällä!

Tein myös ykspäivä juustokakkua, kun tuorejuusto oli tarjouksessa ja löysin kerman mikä jopa vaahtoutuu, mutta ei ole kermavaahdoks alunperin ollenkaan tarkotettu. Selvis et 5kpl liivatelehtiä maksaa täällä 20 realia joten ostin hyytelöön tarkotettua hyytymisainetta ja sehän hyydytti mun kakun! Heiluminen oli vähän hyytelömäistä, mutta maku erinomainen.
Nyt odottelen jos joku päivä olis vähän viileempi niin voisin leipoo laskiaispullia. Mun on tehny voisilmäpullia mieli nyt niin kauan et sais joku kylmä päivä tulla esiin. Mansikkahillon sijasta laitan sisälle tuoreita mansikoita.

Tuoreista mansikoista tuli mieleen meiän Campechen oma tuoretori. Se on joka perjantainen aamu ala-asteen edessä olevalla parkkipaikalla ja kertaakaan ei olla sielä vielä käyty. Joko ollaan nukuttu liian pitkään tai sit ollaan menty heti aamusta seikkailemaan muulle rannalle. Mut nyt tänään vihdoinki päästiin siellä käymään.
Hinnat on paljon edullisemmat, kun kaupoissa ja valikoima näyttää paljon herkullisemmalta.
Ostettiin reppu täyteen hedelmiä. Ei vihanneksia tälläkertaa

Meiän oma hedelmätori

Vihanneksista tuli mieleen, et suolakurkut tai maustekurkut on täällä hirveen kalliita, joten ostin kurkun ja koska meillä on Maurin chilikastikkeen teosta jääny melkein litra etikkaa jääkaappiin ni päätin et Mauri saa ite tehä nyt omat etikkaiset kurkkunsa ni ei tarvii odotella millon kaupan kurkut tulee alennukseen. Nyt on kaapissa purkillinen valkosipuli-etikkakurkkuja. Chilikastike on melkein lopuillaan, joten sitäki pitäis tehä lisää. Chilikastike on täällä kans hullun kallista, joten parasta on täällä ollessa opetella jutut tekemään ite.

Hedelmätorin lisäks oli paikalle ilmaantunu keksikiska. En ohikävellessä ollu sitä ennen siellä nähny.
Kiska oli täynnä erilaisia kotitekosia keksejä, hunajaa, savukypsennettyä makkaraa, itetehtyä hilloa, marenkeja, kotijuustoa ja pähkinöitä.
Valkkasin pussin täyteen irtokarkkityyliin keksejä, kaikilla sama kilohinta ja Mauri osti Feijoadaan savukypsennettyä ja kuivattua makkaraa.

Mauri miettii mitä makkaraa ostais

Kotiin kävellessa mussutin onnellisena mun ostamia keksejä ja mietin et miten hyviä nää on dipata aamukahviin.

Mauri lähti hedelmäseikkailun jälkeen töihin. Sil on nyt ollu tämmönen 24h kestävä nettikoulutus mitä on käyny tekemässä 5 tuntii päivässä ja tänään oli jäljellä vaan oman tunnin kuvaaminen ja lähettäminen koulutuksen tekijöille. Opiskelijat on lomalla ja koulu alkaa vasta 2.3, mutta video pitää olla jo sillon kouluttajien käsissä. Joten Mauri joutu tekemään opettajista oppilaita ja saman joutu tekee muut opettajat joten päivä, jonka piti kestää pari tuntia venyki koko päiväks.
Mikä ei onneks haitannu, koska viestiä tuli Suomikaverilta, että ovat tulossa Campecheen, ollaanko kotona? Siinähän se meikäläisen päivä heilahti ennen ku Mauri liitty seuraan.

Oon ruvennu pikkuhiljaa tottumaan tähän et täällä juodaan olutta ja nykyään aika usein ostan itelleniki yhen oluen.

Mut sä oot kuulemma brasilialainen jos olut maistuu ja kieli taipuu ja jalkapallosta jotain tietää. Kaikki sopeutumisen eteen vai kuinka.

Meiän oli tarkotus tänään mennä naapurin synttäreille, mut ne alko niin aikasin ja Mauri pääski myöhään töistä niin jouduttiin perumaan.
Mistä tuli mieleen et meiän naapurilla on vieraita ja tänään pyykkejä ripustellessa jouduin keskusteluun ja yks näistä vieraista kysy multa missä olis hyvä paikka syödä ruokaa, liharuokaa, illallista. Kerroin sit pari vinkkiä ja sujuvasti vieras sujautti rivien väliin josko lähtisin hänen kanssaan illalliselle. Ei paljoa kiinnostanu ku aikasemmin kerroin et asun täällä mun brasilialaisen miehen kanssa. Mauri otti vähän kierrosta ku sille myöhemmin kerroin. Näitä harvemmin sattuu ku en oikein kulje missään yksin.

Ah ja sunnuntaina tapaan yhen tytön joka on työharjottelussa Brasiliassa ja löys mun blogin ja on nyt ite täällä Floripassa lomalla. Uskomatonta et tää on jo toinen suomalainen kuka on löytäny mut blogin kautta. Uskomatonta.